Usein kysyttyä

 1. Mitä tehdä, kun jänöjussit ovat jyrsineet omenpuittemme runkoja?

Parasta on sivellä jyrsittyihin kohtiin puille ja pensaille tarkoitettua haavanhoitoainetta. Ensiapuna voi rungon ympärille kääriä muovikelmua! Pienet hampaanjäljet paranevat itsekseen.

2. Kestääkö narsissi pakkasta?

Tetenarsissit kestävät pakkasta jopa - 10 astetta. Narsissiruukku kannattaa kastella kunnolla ennen ulosvientiä ja totuttaa ensin muutama päivä viileään ulkoilmaan. Jos luvassa on kovaa pakkasta voi narsissit peittää hallaharsolla tai nostaa varmuuden vuoksi sisälle.

3. Mitä teen kun nurmikkoni sammaltaa?

Puutarhamyymälässä myydään lannoitteita, mitkä tappavat sammalen ja lannoittavat samalla nurmikkoa. Tällä saa avun usein moneksi vuodeksi, mutta sammal voi palata. Silloin kannattaa pohtia syitä moiseen käytökseen. Nurmikko voi sammaloitua, jos

1. maa on liian kosteaa (onko kaadot oikein, onko salaojat kunnossa)
2. maa on liian hapan - lisää kalkkia
3. maa on liian tiivistynyt - tee maahan reikiä vaikka talikon piikeillä ja lisää hiekkaa
4. maassa ei ole riittävästi ravinteita - lisää lannoitusta
5. nurmikon paikka on liian varjoinen - silloin kannattaa ehkä hyväksyä sammal ellet halua poistaa varjostavia puita.

4. Mitä tehdä, kun marjapensaat eivät näytä voivan hyvin?

Ovatko pensaat vanhoja ja ränsistyneitä ja kaipaisivat nuorennusleikkausta? Onko aikaa kulunut jo tovi, kun niitä on viimeksi lannoitettu ja kalkittu? Vaivaako niitä jokin tauti tai tuholainen? Vai onko kesä vaan ollut liian kuuma ja kuiva ja ne kaipaavat vettä?

5. Mitkä puut ja pensaat sopivat Etelä-Pohjanmaalle?

Suomi on jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen. Lounaisrannikko on l vyöhykettä ja Suomi-neidon käsi ja pää ovat Vlll vyöhykettä. Eli l vyöhykkeen kasvit menestyvät Turussa, mutta eivät Utsjoella. Etelä-Pohjanmaa kuuluu suurimmaksi osaksi lV vyöhykkeeseen. Eli puut ja pensaat, joissa on merkintä  IV vyöhyke menestyvät täällä meillä. Jos tontti on suojaisa ja lämmin, siellä voivat menestyä ll-lll vyöhykkeidenkin kasvit. Puhutaan suotuisasta mikroilmastosta. Vastaavasti, jos tontti on avoin kylmille tuulille, eivätkä kasvit saa lumipeitettä talvella suojakseen, V vyöhykkeenkin kasvit voivat kärsiä.

6. Miten saan kuihtuneet kukat henkiin?

Jos kuihtuminen johtuu kuivahtamisesta, niin kasville annetaan vettä eli janoinen juotetaan. Kun kasvi näyttää virkoavan, nypitään kuihtuneet kukat pois. Jatkohoitona kasvia syötetään eli lannoitetaan, että se jälleen tekisi uusia nuppuja ja kukkia.

7. Mökilläni on kesäkukkia amppelissa ja olen viikon poissa, kestääkö kukat ilman kastelua?

Heinäkuussa lämpötila voi olla päivällä + 30 astetta, eipä taida kestää!

8. Mitkä kukat sopivat parhaiten hautuumaalle hautakiven eteen?

Pääsiäisen aikoihin haudoille sopivat narsissit. Äitienpäiväksi viedään usein miniruusuja. Orvokit ovat erittäin kauniita ja kylmän kestäviä kevään ja alkukesän kukkijoita. Kesäkukkina käytetään paljon erilaisia begonioita, neilikoita ja verenpisaroita. Syksyllä haudoille laitetaan erilaisia kanervia. Ehkä sopivin kukka on sellainen, jolla oli merkitystä vainajalle ja mikä ei peitä nimeä kivessä.

9. Kestääkö Pelargonia-kukkani viileässä ja pimeässä talven yli?

Joo`o...  paras paikka talvettaa on viileä ja valoisa. Jos pelargoniat ovat talven yli hyvin viileässä ja pimeässä, niitä kastellaan myös hyvin vähän. Luonnon valoon ne kannattaa nostaa maaliskuussa. Silloin ne latvotaan ja aloitetaan kastelu ja lannoitus.

10. Mitkä kasvit sopivat syksyyn, kun illat ja päivät viilenevät?

Syksyn istutuksiin sopivat pallokrysanteemit, syklaamit, asterit, muratit, erilaiset kanervat ja havut. Pylvästuijat pysyvät vihreinä ympäri vuoden ja niihin voi ripustaa valoja valaisemaan pimeneviä iltoja.